Alkoholismi

Iltalehti. Kuva 1.

Viinan juominen ei tee juojaa alkoholistiksi, mutta missä menee raja?

Suomalaisille on määritelty annos määrät, jotka määrittelevät riskin sairastua alkoholismiin. Naisille ja miehille on erikseen omansa. Mikäli naiset eivät juo tai juovat vain yhden annoksen päivässä ei heillä ole hätää. Jos taas juo keskimäärin seitsemän annosta alkoholia viikossa heidät luokitellaan kohtalaisen riskin ryhmään. Heillä on siis kohtalainen riski sairastua alkoholismiin. Kun taas alkoholia kuluu kaksi tai useampi annos päivässä on korkea riski sairastua alkoholismiin. Pitkällä aikavälillä todennäköisesti myös sairastuukin tai ainakin menettää työkyvyn, jos ei kokonaan niin ainakin osittain. Miehet saavat kuluttaa alkoholia enemmän, vaikka tutkimustietoa onkin, että alkoholi on miesten aivoilla haitallisempaa, kuin naisten. (Roivas-Mäkinen 2017, Wallius 2017)

Luokitusten mukaan miehet säästyvät todennäköisesti riskiltä sairastua alkoholismiin, jos he juovat alle kaksi annosta alkoholia päivässä. Kohtalainen riski tulee jos kulutus nousee noin 14 annoksen viikoittaiseen kulutukseen. Mikäli käyttö nousee kolmeen annokseen vuorokaudessa, on miehillä korkea riski sairastua alkoholismiin.(Roivas-Mäkinen 2017) Mutta eihän alkoholi vaikuta kaikkiin saman lailla, se on ainakin tullut huomattu useampaan kertaan opiskelijabileissä. Nämä annos rajat todennäköisesti ovat vain keskimääräiset. Eihän voida olettaa, että kaikki naiset tai miehet ovat saman kokoisia ja ikäisiä. Paino ja pituushan siihen päihtymiseen vaikuttavat. 

Mtv. Kuva 2.

Alkoholismiin altistuu kuitenkin vasta, kun käytöstä alkaa koitua ongelmia. Ongelmat on luokiteltu henkilökohtaisiksi alkoholin käyttäjälle. Usein kuitenkin alkoholin käytön haitat vaikuttavat enemmän ulkopuolisiin, kuten perheeseen. En tiedä millaista olisi olla perheessä, jossa vanhemmat juovat niin sanotusti häiritsevän paljon. Oma mielipiteeni on ettei alkoholi kuulu suurena osana perhe-elämään. Nuorena kuitenkin on helppo tuomita ja ajatella vain omaa pilvilinnaa, jossa elää.

Alkoholin käytön ongelmat voidaan jakaa riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen. Riskikäytön luokitukseen kuuluvat ne, jotka eivät ole riippuvaisia eikä heillä ole alkoholista koituvia haittoja. Juominen kuitenkin ylittää suosituksen rajat. Haitallinen käyttö alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan myös muihin, ehkä tässä meneekin riskikäytön ja haitallisen käytön raja. 

Hoitajan näkökulmasta luulen, että riskikäyttöä on vaikea huomata päällepäin. Ehkä ainoa keino saada tietää on kysyä, jolloin olettaa saavansa rehellisen vastauksen. Näin ei kuitenkaan aina ole. Kukapa myöntäisi hoitajalle, että on tietoisesti vaarantanut terveytensä, en ainakaan minä. Onneksi kaikki eivät ole samanlaisia ja rehellisiäkin löytyy. 

Alkoholiriippuvuus vaikeuttaa arkipäivän askareista selviämistä. Alkoholismi voi olla vaikea erottaa päällepäin, sillä alkoholisti saattaa vaikuttaa selvältä, vaikka verenkierrossa olisi 3 promillea alkoholia. Alkoholisti ei kuitenkaan aina pysty peittämään tyypillisiä vierotusoireita. Näistä ovat esimerkiksi vapina ja tärinä. (Saarto 2015)

Yle Grafiikka. Kuva 3.

Kun juominen muuttuu haitallisesta käytöstä riippuvuuteen, tarvitaan ulkopuolista apua. Pelkkä oma tahto harvoin johtaa raittiuteen. Alkoholiriippuvuuden hoito vaatii läheisten tukea, akuuttia lääkitystä ja hoitoa joko avo- tai laitoshoitoa. Avohoitoon siirryttäessä alkoholiriippuvaisella täytyy olla selkeä päämäärä raittiuteen, hyvä tukiverkosto ja hänen täytyy kyetä sitoutumaan hoitoon. Jos nämä eivät täyty ja lääkäri toteaa, että alkoholisti ei itse kykene kulkemaan tietä raittiuteen niin tällöin suositellaan laitoshoidossa suoritettavaa katkaisuhoitoa. 

Alkoholiriippuvuutta pystytään nykyään myös hoitaa lääkkeillä. En kuitenkaan sanoisi, että se olisi niin sanottua hoitoa. Lääkkeet vain helpottavat oikeaa hoitoprosessia. Koen, että tärkeintä alkoholiriippuvuuden hoidossa on oma päätös, taustan selvittäminen ja läheisten tuki eli psykososiaalisen hyvinvoinnin ja riippuvuuden hoito. Lääkkeet hoitavat fyysisen riippuvuuden hoitamisen. 

Ympäristön muuttaminen voi vaikuttaa, joko negatiivisesti tai positiivisesti. Negatiivinen vaikutus ympäristöllä voi olla, kun ihminen viedään esimerkiksi uudelle asun alueelle eikä tuttuja siellä ole. 

Tällöin alkoholi saattaa auttaa ystävien saannissa tai pahimmassa tapauksessa hän voi syrjäytyä. Positiivinen vaikutus voi olla ystäväpiirin vaihtuminen, jolloin hakeutuu mieluiten uuteen ystäväpiiriin, joka on raitis tai ainakin lähestulkoon raitis. Uusia ystäviä voi myös saada kolmannen sektorin toiminnasta, kuten AA-kerhosta tai muusta vertaistukiryhmästä.

Sairaanhoitajan työssä alkoholismi tulee varmasti näkymään useaan otteeseen, vaikkeivat asiakkaat välttämättä hakeudu alkoholin käytön takia ”hoitoon”. Osalla asiakkaista saattaa olla alkoholi taustaa, joka täytyy myös ottaa huomioon, kun suunnitellaan esimerkiksi hoitoa johonkin pitkäaikaissairauteen. Jos asiakkaalla on vaikea alkoholi tausta, on se tärkeää huomioida ja ohjata asiakas esimerkiksi juttelemaan asiasta tukihenkilölle. Alkoholismi on sairaus, jota kantaa läpi elämän, vaikka olisikin jo kuivilla.

Lähteet:

Alkoholinkäytön ongelmakäytön määritelmät ja diagnoosit. Käypä hoito-suositus. 2015. Verkkodokumentti. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00353. Luettu 3.12.2015

Saarto, Ari 2005. Liikakäytön tunnistaminen. Tietoiskut. Päihdelinkki.fi. Verkkodokumentti. Päivitetty 8.12.2015. https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/liikakayton-tunnistaminen. Luettu 3.12.2017.

KUVA 1. Yle Grafiikka. [Viitattu 3.12.2017]. http://www.iltalehti.fi/terveys/201706142200209105_tr.shtml

KUVA 2. [Viitattu 3.12.2017]. Saatavissa: https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/muistan-vielakin-milta-aukeavan-viini-tai-viinapullon-korkin-aani-kuulostaa-lean-lapsuuden-jouluja-varjosti-vanhempien-alkoholismi/6156810#gs.gmHCLnc

KUVA 3. [Viitattu 3.12.2017]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-6425821. 

Wallius, Anniina 2017. Suomalaistutkimus yllätti: Alkoholi muuttaa miesten aivotoimintaa enemmän kuin naisten. Yle Uutiset. Verkkodokumentti. https://yle.fi/uutiset/3-9823468. Luettu 3.12.2017.

Roivas-Mäkinen 2017. Alkoholin ongelmakäyttö. Opetusmateriaali. Metropolia. Verkkodokumentti. Luettu 3.12.2017.