Siirry pääsisältöön

Psykometriikka

Psykologia – psykometriikka

KUVA 1.

Psykometriikka on psykologiaan kuuluva tieteenala. Psykometriikka käyttää apunaan matematiikkaa ja tilastotiedettä psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen, kuten esimerkiksi kykyjen ja luonteenpiirteiden mittaamiseen. Psykometriikan tarkoituksena on kehittää erilaisia kokeita ja kyselyitä, joiden avulla pystytään mittaamaan ja havainnollistamaan psykologisia ominaisuuksia.

Mittaaminen tapahtuu valitsemalla joukko muuttujia. Mitata voi hyödyntäen erilaisia asteikoita.
o Luokitusasteikkoa käytettään, kun halutaan mitata jotain minkä voi sijoittaa tiettyyn luokkaan. Esimerkiksi luokitteluasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan luokitella ominaisuuksia (sukupuoli). Ominaisuuden on sijoituttava tiettyyn luokkaan (mies, nainen tai muu sukupuolinen).
o Järjestysasteikkoa käytetään, kun halutaan sijoittaa mitatut tulokset järjestykseen.
Esimeriksi järjestysasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan järjestää ominaisuudet (älykkyysosamäärä) tiettyyn järjestykseen (suurimmasta pienimpään).
o Välimatka-asteikkoa käytetään, kun halutaan kuvata symboleina, kuitenkin säilyttäen matemaattisesti samansuuruiset ”välit”. Esimerkiksi välimatka-asteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan symboloida määreet (sukupuoli-nainen=y) tietyin välimatkoin (y on yhtä kuin y (1)).
o Suhdeasteikkoa käytetään, kun halutaan määrittää pienin mahdollinen tulos. Esimerkiksi suhdeasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan asettaa pienin mahdollinen tulos (ikä, pienin mahdollinen tulos 0). Suhdeasteikon käyttö psykologisissa testeissä on kuitenkin harvinaista, sillä pienintä saatavaa tulosta on melko mahdotonta asettaa.
 
KUVA 2.
Asteikkoa käyttäessä hyödynnetään niiden analysoimisessa ja tulkinnassa esimerkiksi korrelaatiota, faktorianalyysia, varianssianalyysia ja regressioanalyysia. Nämä analysointi ja tulkintatavat ovat käytössä myös muissa matemaattisiin asteikkoihin perustuvissa tutkimuksissa tai testeissä.
• Korrelaatio – selvitetään kahden muuttujan välistä yhteyttä (sukupuoli-masennus)
• Faktorianalyysi – tutkitaan muuttujien välisiä suhteita (ikä-masennus — ikä-itsetuhoisuus)
• Varianssianalyysi – selvitetään eroavatko kahden muuttujan väliset keskiarvot toisistaan (ikä-masennus vs. ikä-itsemurha)
• Regressioanalyysi – yhden muuttujan varianssia pyritään selvittämään joukolla muita muuttujia (itsemurhien keskiarvo suhteessa koulutus-työttömyys)

KUVA 3.
Psykometriikalta, kuten muiltakin tieteiltä edellytetään aina luotettavuutta ja objektiivisuutta. Psykologian tutkimuksilta edellytetään tiettyjä luotettavuuden kriteereitä, joita ovat operationalisointi (selitetään alempana), reliabiliteetti (luotettavuus ja pysyvyys eli tutkimusvälineen johdonmukaisuus) ja validiteetti (pätevyys eli kuinka hyvin mittari pystyy mittaamaan mitattavaa asiaa). Luotettavuuden tarkastelu on tärkeää, sillä psykologiassa on paljon varsin abstrakteja käsitteitä, joita kukin tulkitsee omalla tavallaan. Tällöin on tärkeää, että käytössä on tietyt luotettavuuden kriteerit, jotta tutkimusta ei täysin voi rakentaa/toteuttaa omalta näkökannalta.

Psykologiassa luotettavuuden turvaamiseksi käytetään paljon operationalisointia eli abstrakti käsite pyritään muuttamaan määrällisesti mitattavaksi määreeksi. Prosessi alkaa käsitteen hahmottamisella ja määrittelemisellä, jonka jälkeen käsitteen osa-alueet määritellään. Tämän jälkeen teoreettinen termi käännetään arkikielelle, jotta jokainen ymmärtää sen suhteellisen samalla tavalla.

Psykometriikka aiheena on melko haastava, ellei ole erityisen kiinnostunut matematiikasta. Tätä blogi-kirjoitusta tehdessäni tavoitteenani oli muotoilla psykometriikkaa muotoon, jota kaikki ihmiset ymmärtäisivät. On tärkeää ymmärtää psykologisten testien rakennetta ja työstämisprosessia, sillä sen avulla pystyy ymmärtämään vastauksiakin paljon syvällisemmin. Usein psykologisia testejä tai tutkimuksia lukiessa ei tule mieleen miettiä kuinka kysely tai tutkimus on toteutettu, mutta sitä miettiessä voi saada paljon enemmän irti kyselystä.


Lähteet:

KUVA 1. [Viitattu 15.12.2017] Saatavilla: http://tieku.fi/ihminen/aivot/alykkyys/4-asiaa-jotka-yhdistavat-alykkaita-ihmisia.

KUVA 2. [Viitattu 15.12.2017] Saatavilla: https://www.sampsukka.com/mittanauha-150cm-p-3385.html.

KUVA 3. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/13/Facebook_like_thumb.png.

Psykometriikka. Wikipedia. Verkkodokumentti. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Psykometriikka. Luettu 15.12.2017.

Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Varhaiskehitys. Teoksessa: Mielenterveyden psykologia. Helsinki: Edita. 242-245.




Kommentit

  1. Opin jälleen uutta. Psykometriikka on sanana uusi, mutta tekstissäsi oli tuttuja sanoja koulun kursseilta, kuten reabiliteetti ja validiteetti. Olet saanut hienosti kerrottua psykometriikan ymmärrettävään muotoon.

    VastaaPoista
  2. Hei, olit hyvin kiteyttänyt aiheen ymmärrettävään muotoon. Vaikka aihe ei minua kovasti kiinnosta niin tekstiä oli silti helppo lukea. Olit hyvin kerännyt tekstiin tietoa psykologisten ominaisuuksien mittaamisesta.

    VastaaPoista
  3. Tosi hyvä aihe, koska en ainakaan itse tiennyt tuosta mitään :) Mielenkiintoista, mutta aika haastavaa. Vielä, kun matematiikka on omista aineista huonoimpia. Kiva sisältö ja kiteytys!

    VastaaPoista
  4. Tämä oli minulle ihan uusi aihe. On mielenkiintoista, miten matikkaa ja tilastotiedettä voidaan käyttää hyödyksi psykologisissa mittauksissa. Hyvä tietopaketti, josta oppi paljon uutta!

    VastaaPoista
  5. Itse en ollut myöskään ajatellut matemaattista puolta psykologian kannalta. Tekstin luettuani, ymmärsinkin näiden välisen yhteyden ja sain taas psykologiaan uuden näkökulman.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti