Psykologia – psykometriikka
![]() |
KUVA 1. |
Psykometriikka on psykologiaan
kuuluva tieteenala. Psykometriikka käyttää apunaan matematiikkaa ja
tilastotiedettä psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen, kuten esimerkiksi
kykyjen ja luonteenpiirteiden mittaamiseen. Psykometriikan tarkoituksena on kehittää
erilaisia kokeita ja kyselyitä, joiden avulla pystytään mittaamaan ja
havainnollistamaan psykologisia ominaisuuksia.
Mittaaminen tapahtuu
valitsemalla joukko muuttujia. Mitata voi hyödyntäen erilaisia asteikoita.
o Luokitusasteikkoa käytettään,
kun halutaan mitata jotain minkä voi sijoittaa tiettyyn luokkaan. Esimerkiksi
luokitteluasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan luokitella ominaisuuksia
(sukupuoli). Ominaisuuden on sijoituttava tiettyyn luokkaan (mies, nainen tai
muu sukupuolinen).
o Järjestysasteikkoa käytetään,
kun halutaan sijoittaa mitatut tulokset järjestykseen.
Esimeriksi järjestysasteikkoa
voidaan käyttää, kun halutaan järjestää ominaisuudet (älykkyysosamäärä)
tiettyyn järjestykseen (suurimmasta pienimpään).
o Välimatka-asteikkoa
käytetään, kun halutaan kuvata symboleina, kuitenkin säilyttäen matemaattisesti
samansuuruiset ”välit”. Esimerkiksi välimatka-asteikkoa voidaan käyttää, kun
halutaan symboloida määreet (sukupuoli-nainen=y) tietyin välimatkoin (y on yhtä
kuin y (1)).
o Suhdeasteikkoa käytetään, kun
halutaan määrittää pienin mahdollinen tulos. Esimerkiksi suhdeasteikkoa voidaan
käyttää, kun halutaan asettaa pienin mahdollinen tulos (ikä, pienin mahdollinen
tulos 0). Suhdeasteikon käyttö psykologisissa testeissä on kuitenkin
harvinaista, sillä pienintä saatavaa tulosta on melko mahdotonta asettaa.
Asteikkoa käyttäessä
hyödynnetään niiden analysoimisessa ja tulkinnassa esimerkiksi korrelaatiota,
faktorianalyysia, varianssianalyysia ja regressioanalyysia. Nämä analysointi ja
tulkintatavat ovat käytössä myös muissa matemaattisiin asteikkoihin
perustuvissa tutkimuksissa tai testeissä.
• Korrelaatio – selvitetään
kahden muuttujan välistä yhteyttä (sukupuoli-masennus)
• Faktorianalyysi – tutkitaan
muuttujien välisiä suhteita (ikä-masennus — ikä-itsetuhoisuus)
• Varianssianalyysi –
selvitetään eroavatko kahden muuttujan väliset keskiarvot toisistaan
(ikä-masennus vs. ikä-itsemurha)
• Regressioanalyysi – yhden
muuttujan varianssia pyritään selvittämään joukolla muita muuttujia
(itsemurhien keskiarvo suhteessa koulutus-työttömyys)
![]() |
KUVA 3. |
Psykometriikalta, kuten
muiltakin tieteiltä edellytetään aina luotettavuutta ja objektiivisuutta.
Psykologian tutkimuksilta edellytetään tiettyjä luotettavuuden kriteereitä,
joita ovat operationalisointi (selitetään alempana), reliabiliteetti (luotettavuus
ja pysyvyys eli tutkimusvälineen johdonmukaisuus) ja validiteetti (pätevyys eli
kuinka hyvin mittari pystyy mittaamaan mitattavaa asiaa). Luotettavuuden
tarkastelu on tärkeää, sillä psykologiassa on paljon varsin abstrakteja
käsitteitä, joita kukin tulkitsee omalla tavallaan. Tällöin on tärkeää, että
käytössä on tietyt luotettavuuden kriteerit, jotta tutkimusta ei täysin voi
rakentaa/toteuttaa omalta näkökannalta.
Psykologiassa luotettavuuden turvaamiseksi
käytetään paljon operationalisointia eli abstrakti käsite pyritään muuttamaan
määrällisesti mitattavaksi määreeksi. Prosessi alkaa käsitteen hahmottamisella
ja määrittelemisellä, jonka jälkeen käsitteen osa-alueet määritellään. Tämän
jälkeen teoreettinen termi käännetään arkikielelle, jotta jokainen ymmärtää sen
suhteellisen samalla tavalla.
Psykometriikka aiheena on melko
haastava, ellei ole erityisen kiinnostunut matematiikasta. Tätä
blogi-kirjoitusta tehdessäni tavoitteenani oli muotoilla psykometriikkaa
muotoon, jota kaikki ihmiset ymmärtäisivät. On tärkeää ymmärtää psykologisten
testien rakennetta ja työstämisprosessia, sillä sen avulla pystyy ymmärtämään
vastauksiakin paljon syvällisemmin. Usein psykologisia testejä tai tutkimuksia
lukiessa ei tule mieleen miettiä kuinka kysely tai tutkimus on toteutettu,
mutta sitä miettiessä voi saada paljon enemmän irti kyselystä.
Lähteet:
KUVA 1. [Viitattu 15.12.2017] Saatavilla: http://tieku.fi/ihminen/aivot/alykkyys/4-asiaa-jotka-yhdistavat-alykkaita-ihmisia.
KUVA 2. [Viitattu 15.12.2017] Saatavilla: https://www.sampsukka.com/mittanauha-150cm-p-3385.html.
KUVA 3. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/13/Facebook_like_thumb.png.
Psykometriikka. Wikipedia.
Verkkodokumentti. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Psykometriikka. Luettu
15.12.2017.
Toivio, Timo – Nordling, Esa
2013. Varhaiskehitys. Teoksessa: Mielenterveyden psykologia. Helsinki: Edita.
242-245.
Opin jälleen uutta. Psykometriikka on sanana uusi, mutta tekstissäsi oli tuttuja sanoja koulun kursseilta, kuten reabiliteetti ja validiteetti. Olet saanut hienosti kerrottua psykometriikan ymmärrettävään muotoon.
VastaaPoistaHei, olit hyvin kiteyttänyt aiheen ymmärrettävään muotoon. Vaikka aihe ei minua kovasti kiinnosta niin tekstiä oli silti helppo lukea. Olit hyvin kerännyt tekstiin tietoa psykologisten ominaisuuksien mittaamisesta.
VastaaPoistaTosi hyvä aihe, koska en ainakaan itse tiennyt tuosta mitään :) Mielenkiintoista, mutta aika haastavaa. Vielä, kun matematiikka on omista aineista huonoimpia. Kiva sisältö ja kiteytys!
VastaaPoistaTämä oli minulle ihan uusi aihe. On mielenkiintoista, miten matikkaa ja tilastotiedettä voidaan käyttää hyödyksi psykologisissa mittauksissa. Hyvä tietopaketti, josta oppi paljon uutta!
VastaaPoistaItse en ollut myöskään ajatellut matemaattista puolta psykologian kannalta. Tekstin luettuani, ymmärsinkin näiden välisen yhteyden ja sain taas psykologiaan uuden näkökulman.
VastaaPoista