Siirry pääsisältöön

Bipolaarihäiriö

Maanis-depressiivisyys nykyisin kaksisuuntainen mielialahäiriö
 
KUVA 1.


Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö eli maanis-depressiivisyys on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, usein myös periytyvä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttamana henkilö sairastaa masennusta ja maniajaksoja. Periaatteessa kaksisuuntainen mielialahäiriö ei juurikaan eroa masennuksesta, kun puhutaan oireista. Ainoa erottava tekijä näiden kahden välillä on, että kaksisuuntainen mielialahäiriö kestää yleensä vähemmän aikaa. Masennus- ja maniajaksot eivät ole siis yhtä pitkiä kuin ”normaali” masennuksessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy kuitenkin suhteessa useammin psykoottisia tiloja, sekä ajatusten ja liikkeiden hidastumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus jaksot ovat usein huomattavasti pidempi kestoisia kuin maniajaksot. Tämän kaltaisen masennuksen hoitoon ei aina auta lääkkeellinen hoito vaan enemmän apua on tiiviistä ja tukevasta psykoterapeuttisesta suhteesta. (Huttunen 2016)

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi vaatii kuitenkin aina masennuksen lisäksi maniajakson. Maniajaksoja on kahta tyyppiä. Tyyppi I, jossa on selvästi maaninen jakso. Tyypin II muodossa maaninen jakso on lievä eli hypomaaninen jakso. Mikäli yhden jakson aikana ilmenee sekä masennusta, että tyypin I tai tyypin II maaninen jakso tällöin jaksoa kutsutaan sekamuotoiseksi. On kuitenkin mahdollista, että henkilöllä, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, on myös täysin oireettomia jaksoja.

Masennusjaksot
Masennusjaksot ovat selvästi yleisempiä kuin maniajaksot. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoja on vaikea erottaa niin sanotusti normaalista masennuksesta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus nimittäin muistuttaa vakavasti masennuksesta kärsivää henkilöä. Masennusjakson oireita ovat syvä väsymys ja keskittymiskyvyn puute. Joskus henkilö, jolla on masennusjakso käynnissä, kärsii myös unihäiriöistä.
Itsekriittisyys on myös yleistä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Arvottomuuden ja syyllisyyden tunne on yleistä. Tämän lisäksi joidenkin mielessä saattaa liikkua ajatuksia kuolemisesta ja kuolemasta.

Maniajaksot
Ovat helpompia tunnistaa kuin masennusjaksot. Yleensä henkilön käyttäytyminen on yli aktiivisista. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä voi tuntea jopa kuukausia hyvin voimakasta ja epärealistista hyvän olon tunnetta. Tällöin elämäntilanne saattaa epärealisoitua ja esimerkiksi sairastuneen talous, sekä ystävyyssuhteet saattavat kärsiä huomattavasti. Joskus sairastunut voi jopa käyttäytyä aggressiivisesti tai aiheuttaa käyttäytymisellään seksuaalista häirintää. Usein sairastavat eivät myöskään ymmärrä, että mikään olisi vialla eivätkä siksi hakeudu hoitoon. Jos maniajakson aikana on toiminut edesvastuuttomasti saattaa usein jakson loputtua tuntea erittäin vahvaa syyllisyyttä teoistaan.

Sekamuotoiset jaksot
Sekamuotoiset jaksot ovat usein hyvin tuskallisia ja inhottavia kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville. Sairastunut voi samaanikaan olla manian johdosta hyvinkin kiihtynyt, mutta sen lisäksi myös kokee vaikeita ja masentavia ajatuksia. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla saattaa esiintyä ajoittain harhaluuloja ja aistiharhoja näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa skitsofreniaan ja sen oireisiin.


Lähteet:

Huttunen, Matti 2016. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Terveysportti. Duodecim. Verkkodokumentti. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00378. Luettu 7.12.2017

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mieli. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/kaksisuuntainen-mielialahäiriö. Luettu 7.12.2017.

KUVA 1. [Viitattu 7.12.2017]. Saatavilla: https://bereamail.co.za/107384/change-perceptions-bipolar-disorder/

Kommentit

  1. Itse kirjoitin myös aiheesta. "Ajankohtainen sairaus" sinänsä kun monet julkisuudenhenkilöt ovat kertoneet sairastavansa kyseistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Aiheeseen sopiva kuva alussa.

    VastaaPoista
  2. Näin laajaksi aiheeksi olet saanut mielestäni erittäin hyvin tiivistettyä sekä jäsenneltyä juuri ne oleelliset faktat. Hyvää tekstiä ja rakenne selkeä! =)
    //Juho R.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aikmofobia

Aikmofobia eli terävien esineiden sairaalloinen pelko.   KUVA 1. Fobia yksistään tarkoittaa, jonkun asian suunnatonta pelkoa, joka saattaa lamauttaa hetkellisesti elimistön toiminnan, kuten liikkumiskyvyn. Fobiat ovat kuitenkin melko yleisiä, eikä ole mahdotonta, että lähipiirissä on foobikkoja. Aikmofoobikko pelkää esimerkiksi veitsiä tai neuloja. Neuloja pelkäävän henkilön hoito terveydenhuollossa saattaa olla hyvinkin haastavaa ja joskus jopa hankalaa.  Fobiat ovat melko yleisiä, varsinkin aikmofobia. Fobiat ovat mielenterveyden häiriöiksi luettavia pelkotiloja. Pelot ovatkin yleensä kuviteltuja epärealistisia vaaratiloja, kuten esimerkiksi, että terveydenhoitaja pistäisi rokotuksen luuhun. Mikä teoriassa on mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä tapahtua oikeasti.    KUVA 2. Neulafobiasta kärsivät saattavat fobian takia välttää rokotusten ja verikokeiden ottamista, joka vaikuttaa suhteellisen paljon elämään ja terveyteen, sekä sen...

Psykometriikka

Psykologia – psykometriikka KUVA 1. Psykometriikka on psykologiaan kuuluva tieteenala. Psykometriikka käyttää apunaan matematiikkaa ja tilastotiedettä psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen, kuten esimerkiksi kykyjen ja luonteenpiirteiden mittaamiseen. Psykometriikan tarkoituksena on kehittää erilaisia kokeita ja kyselyitä, joiden avulla pystytään mittaamaan ja havainnollistamaan psykologisia ominaisuuksia. Mittaaminen tapahtuu valitsemalla joukko muuttujia. Mitata voi hyödyntäen erilaisia asteikoita. o Luokitusasteikkoa käytettään, kun halutaan mitata jotain minkä voi sijoittaa tiettyyn luokkaan. Esimerkiksi luokitteluasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan luokitella ominaisuuksia (sukupuoli). Ominaisuuden on sijoituttava tiettyyn luokkaan (mies, nainen tai muu sukupuolinen). o Järjestysasteikkoa käytetään, kun halutaan sijoittaa mitatut tulokset järjestykseen. Esimeriksi järjestysasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan järjestää ominaisuudet (älykkyysosamäärä...