Siirry pääsisältöön

Aikmofobia

Aikmofobia eli terävien esineiden sairaalloinen pelko. 


KUVA 1.


Fobia yksistään tarkoittaa, jonkun asian suunnatonta pelkoa, joka saattaa lamauttaa hetkellisesti elimistön toiminnan, kuten liikkumiskyvyn. Fobiat ovat kuitenkin melko yleisiä, eikä ole mahdotonta, että lähipiirissä on foobikkoja. Aikmofoobikko pelkää esimerkiksi veitsiä tai neuloja. Neuloja pelkäävän henkilön hoito terveydenhuollossa saattaa olla hyvinkin haastavaa ja joskus jopa hankalaa. 

Fobiat ovat melko yleisiä, varsinkin aikmofobia. Fobiat ovat mielenterveyden häiriöiksi luettavia pelkotiloja. Pelot ovatkin yleensä kuviteltuja epärealistisia vaaratiloja, kuten esimerkiksi, että terveydenhoitaja pistäisi rokotuksen luuhun. Mikä teoriassa on mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä tapahtua oikeasti. 
 
KUVA 2.
Neulafobiasta kärsivät saattavat fobian takia välttää rokotusten ja verikokeiden ottamista, joka vaikuttaa suhteellisen paljon elämään ja terveyteen, sekä sen kartoittamiseen. Neulafobiaa kutsutaan myös nimellä belonefobia. Neulafobia on terveydenhuollossa melko yleinen ongelma. Fobia voi syntyä jo lapsena esimerkiksi huonon kokemuksen seurauksena. Fobiat ovat osittain myös perinnöllisiä. Sen takia on tärkeää hoitohenkilökuntana toimia niin, että lapselle tai miksei aikuisellekin synny epämiellyttävää kokemusta. Mikäli fobia on kuitenkin olemassa, täytyy hoitajana ottaa se todesta ja toimia henkilön toiveita toteuttaen mahdollisuuksien mukaan. Hoitajan täytyy myös yrittää saada henkilön luottamus, jotta neuloja vaativat toimenpiteet voidaan suorittaa. Joskus luottamusta ei pystytä rakentamaan ja neuloja vaativat toimenpiteet voivat olla miltei mahdottomia toteuttaa. Henkilö itse voi kuitenkin yrittää siedättää pelkoa ja yrittää päästä ”yli” fobiastaan.

Fobiasta voi vapautua ja niin sanotusti parantua. Fobiaa voidaan koittaa käsitellä psykoterapian avulla, jossa yleensä keskustellaan peloista, mikäli se on mahdollista. Peloista keskustellaan esimerkiksi hakemalla syitä pelon syntymiseen ja painottamaan pelkoihin liittyviä faktoja. Joskus kuitenkin henkilö ei juurikaan pysty puhumaan fobiastaan, sillä pelkkä puhuminen saattaa vaikuttaa lamaavasti ja aiheuttaa ahdistusta. On kuitenkin tärkeää esimerkiksi hoitotilanteessa vielä kerrata henkilön kanssa, ettei ole mitään hätää ja kertoa, ettei käytännössä ole mitään vaaraa tai pelättävää. 

Fobiaa voi myös itse yrittää hoitaa. Erilaiset harjoitukset, jotka altistavat pelolle asteittain ovat hyvä keino yrittää hoitaa itse fobiaa. Ensin on harjoiteltava ajattelemaan asiaa ilman ahdistumisen tunnetta. Tämän jälkeen esimerkiksi neulafobiasta kärsivät voivat katsella videolta, kun toista pistetään. Kun ahdistusta oppii käsittelemään ja kohtaamaan sen voi mennä mukaan tilanteeseen, jossa toista pistetään, esimerkiksi rokotetaan. Pikkuhiljaa eteneminen pelon kanssa on tärkeää, on myös tärkeää kuunnella omia tunteitaan ja tunnetiloja. Fobioista on kuitenkin mahdollista päästä eroon. (Huttunen 2016)

Fobiasta johtuva pelko saattaa aiheuttaa joillain paniikki- tai ahdistuneisuushäiriöitä. Näihin helpottaa psykoterapian lisäksi lääkitys, joka auttaa merkittävästi fobian käsittelyssä ja paranemisessa. (Mieli)
Lähteet:

Aikmofobia. 2015. Wikipedia. Verkkodokumentti. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aikmofobia. Luettu 8.12.2017

Fobiat ja määräkohtaiset pelot voivat hallita elämää. Mieli. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/fobiat-ja-määräkohtaiset-pelot-voivat-hallita-elämää. Luettu 8.12.2017. 

Huttunen, Matti 2016. Määräkohteinen pelko (fobia). Terveyskirjasto. Duodecim. Verkkodokumentti. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00394. Luettu 8.12.2017.

KUVA 1. [Viitattu 8.12.2017] Saatavilla: http://www.basso.fi/kysy-inalta-ovatko-kuolemanrangaistuksen-neulat-desinfioitu-ennen-pistosta-vai-ovatko-ne-jo-valmiiksi-steriileja/. 

KUVA 2. [Viitattu 8.12.2017] Saatavliia: https://www.synlab.fi/laboratoriokasikirja/naytteenotto/verinaytteenotto/laskimoverinaytteenottaminen/toimenpiteet/. 

What is Aichmophobia?. Information. Aichmophobia. Verkkodokumentti. http://common-phobias.com/aichmo/phobia.htm. Luettu 8.12.2017.

Kommentit

  1. Valtteri Teerikorpi19. joulukuuta 2017 klo 7.13

    Itselle uusi termi, vaikka olen tiennytkin joidenkin kärsivän terävien esineiden, erityisesti neulojen, pelosta. Tykkäsin miten kirjoituksessa käsiteltiin tämänkaltaisen fobian vaikutusta hoitotyössä ja keinoja ottaa sen huomioon tarvittaessa.

    VastaaPoista
  2. Salla-Mari20. joulukuuta 2017 klo 0.13

    Uusi käsite oli minullekkin! Eri hoitokeinot oli hyvin avattu ja mielenkiintoisesti teksti kasattu (:

    VastaaPoista
  3. Unknown20. joulukuuta 2017 klo 7.29

    Tiesin kyseisen fobian olemassa olosta, mutta nimi oli vieras. Oli mielenkiintoista lukea aiheesta lisää. :)

    VastaaPoista
  4. Unknown20. joulukuuta 2017 klo 12.22

    Mielenkiintoinen aihe ja hyvin avattu, mutta tekstissä oli aika paljon toistoa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Bipolaarihäiriö

Maanis-depressiivisyys nykyisin kaksisuuntainen mielialahäiriö   KUVA 1. Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö eli maanis-depressiivisyys on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, usein myös periytyvä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttamana henkilö sairastaa masennusta ja maniajaksoja. Periaatteessa kaksisuuntainen mielialahäiriö ei juurikaan eroa masennuksesta, kun puhutaan oireista. Ainoa erottava tekijä näiden kahden välillä on, että kaksisuuntainen mielialahäiriö kestää yleensä vähemmän aikaa. Masennus- ja maniajaksot eivät ole siis yhtä pitkiä kuin ”normaali” masennuksessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy kuitenkin suhteessa useammin psykoottisia tiloja, sekä ajatusten ja liikkeiden hidastumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus jaksot ovat usein huomattavasti pidempi kestoisia kuin maniajaksot. Tämän kaltaisen masennuksen hoitoon ei aina auta lääkkeellinen hoito vaan enemmän apua on tiiviistä ja tukevasta psykoterap...
2 kommenttia
Lue lisää

Varhainen vuorovaikutus

Kehityspsykologia – varhainen vuorovaikutus KUVA 1. Vastasyntynyt on valmis vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Vastasyntyneen kykyjä ja tarpeita ei pidä jättää huomioimatta. Varhainen vuorovaikutus on heti syntymän jälkeen erittäin tärkeää, koska lapsi tuntee nopeasti mieltymystä ympäröiviin ihmisiin. Puhutaan niin sanotusti leimautumisesta, jolla tarkoitetaan molemminpuolista kiintymystä ja läheisyyden kaipuuta. Varhaisella vuorovaikutuksella on myös merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhäisempään kehittymiseen ja etenkin psyykkiseen kehitykseen. Negatiiviset kokemuksen vauvana saattavat jopa aiheuttaa muutoksia aivoissa, sekä niiden toiminnassa ja rakenteessa. Mikäli vanhemmat eivät pysty vuorovaikutukseen vauvan kanssa on tärkeää, että hoitohenkilökunta pyrkii siitä huolimatta vauvan kanssa vuorovaikutukseen. (Hermanson 2012)   KUVA 2. Vastasyntyneelle vauvalle varhaisin vuorovaikutus kyky syntyy noin kuukauden ikäisenä. Ensimmäinen varhainen vuorovaiku...
Lähetä kommentti
Lue lisää