Bulimia

Syönkö elääkseni vai elänkö syödäkseni?

 

KUVA 1.

Bulimia, kun ruoka hallitsee elämää. Bulimiaa sairastavalla henkilöllä on vääristynyt kuva itsestään ja kehostaan. Tämän takia bulimia on mielenterveyden sairaus, jolla on merkittävät fyysiset seuraukset. Bulimia on syömishäiriö ja toisin sanottuna ahmimishäiriö. Bulimiaa sairastavalla on pakonomaisia ahmimiskohtauksia. Kohtauksien aikana henkilö ahmii ruokaa huimia määriä ja hetken kuluttua syömisen lopettamisen jälkeen käy oksentamassa ruuan tai poistaa sen jotenkin muuten kehosta. Bulimian takana on usein henkisiä ongelmia, kuten lihomisen pelko tai huono-olo, jonka haluaa turruttaa. Bulimiaa yritetään usein peitellä ympärillä olevilta ihmisiltä, sillä ahmiminen ja suurien määrien syöminen aiheuttaa häpeää. Samaan aikaan oma minä-kuva on vääristynyt ja tarvitsee apua sairauteen.

 

KUVA 2.

Bulimia esiintyy siis suurien ruoka määrien syömisenä lyhyessä ajassa. Ruuan syöminen tuo hyvän olon tunteen hetkellisesti, mutta välittömästi syömisen jälkeen ruoka täytyy saada ulos keinolla millä hyvänsä. Erilaisia keinoja ovat pakolla oksentaminen tai nesteenpoistolääkkeet tai ulostamislääkkeet. Osa bulimiaa sairastavista saattaa paastota pitkiä aikoja tai liikkua niin sanotusti liikaa. Pitkällä aikavälillä pakonomaisesta oksentamista saattaa tulla refleksi ja oksennus tulee itsestään syömisen jälkeen. Tällöin paino laskee huomattavasti ja välittömästi. Oksentaminen vaikuttaa myös kuukautiskiertoon ja sydämen toimintaan. Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit poistavat kehosta ylimääräisen nesteen, jolloin paino laskee halutusti. Ulostamislääkkeinä toimivat usein laksatiiviset aineet, jotka pehmentävät suolen tuotteet ja ne tulevat helpommin ja nopeammin ulos. Tällöin paino laskee myös, mutta pienellä viiveellä. Liian pitkä paastoaminenkaan ei ole hyväksi. Paaston aikana keho saa liian vähä kivennäisaineita ja vitamiineja, jotka ovat elimistön toiminnan kannalta erittäin tärkeitä. Paaston jälkeen syöminen riistäytyy taas käsistä ja ruoka määrät saattavat olla todella suuria. Joskus henkilö voi jopa syödä koko paastoajan ruokamäärän. Yleensä liikunta on hyväksi terveydelle, mutta bulimian yhteydessä liikunnalla pyritään kuluttamaan syöty energia pois ja pakon omainen halu laihtua on syynä liikkumiseen. Tällöin liikkuminen on liiallista ja keho menee ylikuntoon, eikä elimistö välttämättä huomaa tätä, sillä mielen tahto liikkua peittää kehon viestit. Bulimian oireet, tarkemmin ruuan ulos saannin keinot rasittavat elimistöä huomattavasti. Tulee väsymyksen tunnetta ja huono-olo, kun kroppa voi huonosti, mikä ajaa taas syömään. Tästä kehkeytyy usein niin sanotusti oravan pyörä, eikä henkilö välttämättä tajua itse, että kyseessä on bulimia. (Huttunen 2016 - Mieli)

 

KUVA 3.

Bulimian hoitoa vaikeuttaa suuresti häpeän tunne. Bulimian aiheuttama häpeä pakottaa syömään/ahmimaan salassa, jolloin kukaan ei voi kontrolloida syömistä. Piilossa syömisen huonoja puolia on myös se, etteivät edes lähimmät omaiset ja ystävät välttämättä tiedä henkilön tavasta syödä. Bulimian hoitoon on kehitetty useita keinoja. Tärkein ja yleisin keino on ravitsemusneuvonta, jossa ohjataan syömään pienempiä annoksia ja usein. Tietysti ravitsemusterapeutti antaa täsmällisemmät ohjeet. Tämän lisäksi annetaan tietoa sairaudesta ja pyritään järjestämään psykoterapiaa, mikäli henkilö on siihen halukas. Tiedon antamisella pyritään siihen, että sairastunut henkilö ymmärtää terveydelliset haitat mitä bulimia tuo tullessaan, myös pidemmällä aika välillä. Psykoterapian avulla voidaan etsiä syytä sairauden syntyyn ja samaan aikaan purkaa huonoa oloa ja ikäviä tuntemuksia, jotka liittyvät vahvasti bulimiaan. Näiden lisäksi pyritään myös ohjaamaan fyysisen terveydentilan kohentamista tähtäävään hoitoon. Tähän voi liittyä esimerkiksi uusi harrastus tai säännöstelty liikunta, mikäli se on ollut liiallista tai liian vähäistä. Kaiken kaikkiaan hoitoprosessi on kokonaisvaltainen elämäntapa muutos, johon liittyy myös psyykkisen hyvinvoinnin takaaminen.

Bulimiaa sairastavat hakeutuvat selvistä oireista huolimatta vasta yllättävän myöhään hoitoon. Useammilla voi mennä vuosia ennen kuin he hakeutuvat hoidon piiriin. Sairaus voi olla aktiivisesti päällä koko tämän ajan ja pysyviä haittoja voi jo ilmetä kehossa. Esimerkiksi useasti oksentaminen aiheuttaa hammaskiilteen kulumista, jota ei noin vain korjata. Bulimialle on kuitenkin myös yleistä, että oireet ovat aaltoilevia, josta saattaa myös osittain johtua hoitoon hakeutumisen pitkät ajat. (Mieli)

Bulimia on syömishäiriö siinä missä anoreksiankin ja siihen tulee puuttua välittömästi. Bulimian huomaa pakonomaisesta ja hallitsemattomasta syömisestä. Vaikka bulimia onkin sairaus, joka voi olla kohtalokkaimmillaan tappava, erilaisten sydän oireiden takia. Bulimian takia hoitoon hakeutuneista kuitenkin noin 60 prosenttia tervehtyy ja paranee sairaudesta.

Lähteet:

Bulimian ja epätyypillisen ahmimishäiriön oireet. Syömishäiriöliitto – SYLI RY. Verkkodokumentti. Päivitetty 27.1.2017. http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/syomishairiot4.html. Luettu 7.12.2017.

Huttunen, Matti 2016. Ahmimishäiriö (bulimia). Terveysportti. Duodecim. Verkkodokumentti.  http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00352&p_hakusana=Bulimia. Luettu 7.12.2017.

KUVA 1. [Viitattu 7.12.2017]. Saatavilla: https://www.edreferral.com/bulimia-nervosa.

KUVA 2. [Viitattu 7.12.2017]. Saatavilla: https://www.healthtopia.net/disease/mental-health/bulimia-causes-symptoms-and-treatment.

KUVA 3. Joni Koskinen. [Viitattu 7.12.2017]. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-7593246.

Ruoka halllitsee bulimiaa sairastavaa elämää. Mieli. Suomen mielenterveysseura. Verkkodokumentti. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/syömishäiriöt/ruoka-halllitsee-bulimiaa-sairastavan-elämää. Luettu 7.12.2017.