Skitsofrenia

Mikä on skitsofrenia, mikä altistaa sille, miten tunnistan sen.

Mikä on skitsofrenia? Skitsofrenia on vakava psykiatrinen sairaus, johon löytyy hoitokeino. Skitsofrenia todetaan yleensä nuorena ja nuorilla onkin enemmän skitsofreniaan kuuluvia oireita. Vanhetessa skitsofrenian oireiden esiintyminen harvenee, sillä sairautta voi oppia hallitsemaan ja siihen on lääkitys. Suomessa noin prosentilla on skitsofrenia. Skitsofrenian oireita ovat yleisimmin harhaluulot ja aistiharhat, jotka aiheuttavat erilaisia pelkoja ja pelkotiloja. Tunnilla käynyt kokemusasiantuntija kertoi, että hänen tyttärellään harhaluulot esiintyvät ensimmäistä kertaa kalman hajuna, tytär siis tunsi haisevansa kuolemalta. Näin ei kuitenkaan ollut vaan kyseinen tunne johtui harhaluulosta. Aistiharhat voivat olla esimerkiksi erilaisia näköharhoja tai kuuloharhoja. Lisäksi skitsofrenialle ominaisia ”oireita” ovat hajanainen puhe ja niin sanottu outo käyttäytyminen, johon lukeutuvat motorinen jäykkyys, kiihtyneisyys ja tunneilmauksien ongelmat. Tunneilmauksien ongelmia voivat olla tunteiden latistuminen eli ei tunne juuri mitään, puheen köyhtymien eli ei osaa kuvata tunteitaan tai tahtoaan, johon liittyy myös tahdottomuutta. (Huttunen 2016)

KUVA 2.

Olen nähnyt joskus itsekin harhoja ja tiedän, että omaan harhaluuloja varsinkin yksin pimeässä ollessani. En kuitenkaan koe sairastavani skitsofreniaa. Oireet viittaavat skitsofreniaan silloin, kun oireita ilmenee vähintään kuukauden ajan. Oireista ainakin kahden täytyy ilmetä kuukauden aikana, esimerkiksi kuukauden aikana ilmenee näköharhoja ja tahdottomuutta. Jos epäillään skitsofreniaa, on hyvä hakeutua hoitoon ajoissa, ettei tilanne riistäydy käsistä. Mikäli tilanne menee liian pitkälle hoitamatta, on hyvin mahdollista vaipua psykoosiin…

Pieni tietoisku psykoosista:

• Ajatus- ja havaintokyky vääristynyt; vaikea erottaa mikä totta ja mikä ei
• Käyttäytymisen häiriöt ja puhe vaikeasti ymmärrettävää, sekä hajanaista
• Hallusinaatiot eli aistiharhat joihin lukeutuu näkö-, tunto- ja kuuloharhat
• Harhaluulot
• Tunne-elämän huomattavat häiriöt

Mikä sitten altistaa skitsofrenialle? No, on tutkittu, että skitsofrenia on perinnöllinen. Jos lähisuvussa esiintyy sairautta, on alttius saada se itsekin. Perinnöllisyys on siis suuria tekijä skitsofrenian syntymiseen. Toinen suuri vaikuttaja on ympäristötekijät. Usein myös molemmat näistä. Osalla ihmisistä, joilla on skitsofrenia voi olla taustalla myös ympäristön aiheuttama trauma, kuten esimerkiksi perheen menehtyminen traumaattisella tavalla tai negatiivinen tapahtuma, joka on kohdistunut itseen.

KUVA 3.

Miten tunnistan skitsofrenian? Skitsofreniaan liittyy ennakko-oireita, jolloin tauti ei ole vielä diagnosoitavissa. Ennakko-oireita voivat olla univaikeudet, ahdistuneisuus, pelokkuus, sosiaalisten kontaktien vältteleminen, poikkeava käsitys itsestä ja ympäristöstä. Ennakko-oireiden tunnistaminen ajoissa ehkäisee psykoosilta ja sen uusiutumiselta. Varsinaisia oireita luettelin jo ylempänä tekstissä, mutta skitsofrenian oireet voidaan vielä jaotella positiivisiin, negatiivisiin ja disorganisaatio-oireisiin. Positiivisiin lukeutuvat aistiharhat ja harhaluulot. Negatiivisiin lukeutuvat puhe vaikeudet, tahdottomuus ja tunteiden ilmaisun köyhtyminen. Disorganisaatio-oireet tarkoittavat hajanaisuutta aiheuttavia oireita. Näihin lukeutuu hajanainen puhe ja käytös, sekä tilanteeseen sopimattomat tunneilmaukset. (O’Sullivan)

Miten tunnistan skitsofrenian ja miten suhtaudun siihen sairaanhoitajana? Skitsofrenia tunnistaminen ennakko-oireista on varmasti vaikeaa niitä omaavalle henkilölle, mutta myös sairaanhoitajalle. Usein tarvitaan kokenut hoitaja, joka hoksaa ennakko-oireista mahdollisen skitsofrenian ”syntymisen”. Mikäli oireet ovat kestäneet kuukauden tai kauemmin on syytä huolestua ja jos itse ei osaa tehdä selkeää arviota täytyy kiireesti ohjata henkilö asiantuntijalle. Skitsofrenian oireet täytyy ottaa tosissaan eikä harhatuntemuksia saa vähätellä. Harhoihin täytyy aina suhtautua asiallisesti, mutta kriittisesti.

Lähteet:

Huttunen, Matti 2016. Skitsofrenia. Terveysportti. Duodecim. Verkkodokumentti. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148. Luettu 6.12.2017

KUVA 1. [Viitattu 6.12.2017] Saatavilla: https://expertbeacon.com/you-can-help-someone-close-you-schizophrenia#.WjbVKlVl_IU.

KUVA 2. [Viitattu 6.12.2017]. Saatavilla: https://allpsych.com/disorders/psychotic/schizophrenia/.

KUVA 3. [Viitattu 6.12.2017]. Saatavilla: https://www.sovcal.com/mental-health/amanda-bynes-dual-diagnosis/. 

O’Sullivan Anna. Skitsofrenia ja Leponex. Opetusmateriaali. Metropolia. Verkkodokumentti. Luettu 6.12.2017

Skitsofrenia.  Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Verkkodokumentti. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050. Luettu 6.12.2017.