Kriisipsykologia – traumaattisten kokemusten pitkäaikaiset seuraukset
Traumaattisten kokemusten pitkäaikaisia seurauksia esiintyy usein niillä, jotka eivät saa ammattimaista apua trauman jälkeen. Voi olla, että trauman kokenut henkilö on saanut kriisi ensiapua, mutta sen jälkeen ei ole saanut ammattimaista psykososiaalista tukea ja apua. Apua on kuitenkin saatettu hakea lähiomaisilta, mutta ei aina heiltäkään. Tällöin on mahdollista kärsiä pitkäaikaisista seurauksista. Seuraukset ovat kytköksissä traumaattisen tapahtuman luonteeseen.
On tehty tutkimuksia, jotka keskittyvät psyykkisten ja somaattisten oireiden pitkäkestoiseen esiintymiseen. Järkyttävän traumaattisen tapahtuman ja kokemuksen käsittely saattaa kestää puoli vuotta. Mikäli tapahtumalla on suuria vaikutuksia sen kokeneen henkilön elämään voi toipuminen kestää vuosia. Joskus kokonaisvaltaista toipumista ei voida taata tai saavuttaa. Käsittely saattaa olla vajavaista, jos luottamusta ei synny käsittelyyn osallistujien välillä. Käsittely ei etene yhtä tehokkaasti ja tällöin myös käsittely aika saattaa venyä. Toipumista saattaa taas häiritä oma asennoituminen toipumiseen. Jotkut henkilöt eivät vain yksinkertaisesti halua toipua, joten erot toipumisessa on suuret. Osa henkilöistä voi toipua vuodessa, koska on hyväksynyt toipumisen ja sen prosessin. Osa henkilöistä taas ei toivu koskaan, koska ei koe toipumisen tarvetta tai ei pysty käymään prosessia kokonaisvaltaisesti läpi. (Saari 2013)
Traumaattisten tapahtumien seuraukset näkyvät usein henkilön arkipäivässä. Seuraukset yleensä näkyvät ihmissuhteissa, joko niiden laadussa tai puutteessa. Osalla esiintyy myös vaikeuksia perhe-elämässä. Traumaattinen tapahtuma vaikuttaa myöskin työkykyyn. Tämä näkyy esimerkiksi työpaikan vaihtamisessa tai vaikeuksina työelämässä yleensäkin. Työpaikalla haasteena saattaa olla työhön sopeutuminen tai lisääntyneet poissaolot, jotka saattavat johtaa erottamiseen. Koska trauman seuraukset vaikuttavat joka päiväiseen toimimiseen ja kanssa käyntiin, on vaikeaa päästä takaisin elämään kiinni. Elämän ollessa hankalaa saattaa henkilö kärsiä lisäksi traumaperäisen stressihäiriön oireista.
Noin 30-40% ei pysty käsitellä traumaperäistä tapahtumaa itse. Tämä osoittaa, että ammattimainen psykologinen tuki on todella tärkeää. Seurauksena ovat edellisessä kappaleessa käsitellyt ihmissuhde ja työelämän ongelmat ja haasteet. Ajatellaan, että aika auttaa käsittelemään asioita ja siksi heille annetaan aikaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana reaktiot ja oireet vähenevät huomattavasti silloin, kun trauman käsittelyprosessi on käynnissä, mutta puolen vuoden jälkeen parantumista ei juurikaan tapahdu. Tämän takia trauman käsittely ja työstäminen on tärkeää heti trauman jälkeen, jotta säästytään pitkäaikaisilta seurauksilta ja haitoilta. (Saari 2013)
Suomessa kriisityö on laadukasta. Laadukkaan siitä tekee varhaiset interventiot eli kriisityön vaihe, jossa kokemusta käsitellään syvällisesti käymällä läpi ajatuksia ja tunteita. Varhainen interventio ehkäisee juurikin traumaattisen tapahtuman pitkäaikaisia seurauksia. Suomessa on myös hyvää se, että psyykkistä ensiapua antaa usein siihen koulutettu ammatti-ihminen. Muissa maissa psyykkisen ensiavun annon hoitaa lähtökohtaisesti vapaaehtoiset tai vähemmän koulutusta saaneet henkilöt, esimerkiksi sairaanhoitaja, jolla ei ole erillistä koulutusta psyykkisen ensiavun antoon. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että trauman kokeneen henkilön luokse mennään välittömästi, vaikkei kokemusta olisikaan. (Niskanen 2017)
Mistä on kyse?
• Henkinen ensiapu tulee tarpeeseen kriisitilanteessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi onnettomuus tai läheisen kuolema. Alla Suomen punaisen ristin henkisen ensiavun neuvot auttajalle.
• Käyttäydy rauhallisesti.
• Puhu loukkaantuneelle.
• Kuuntele häntä.
• Pysy autettavan luona, älä jätä häntä yksin.
• Pidä huolta, kosketa.
• Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee.
• Pidä uteliaat loitolla.
(Punainen risti)
Henkinen ensiapu. Punainen risti. Verkkodokumentti. https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/henkinen-ensiapu. Luettu 15.12.2017.
KUVA 1. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://www.e-psikiyatri.com/turkiye-nin-ilk-bagimlilik-danismanligi-ve-rehabilitasyon-programi-acildi-62154.
KUVA 2. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160623120307.htm.
Niskanen, Mika 2017. Jokainen voi antaa psyykkistä ensiapua – "Aluksi lohduttavia sanoja ei ole olemassa". Yle Uutiset. Verkkodokumentti. Päivitetty 10.1.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9378626. Luettu 15.12.2017.
Saari, Salli 2013. Traumaattisten kokemusten pitkäaikaiset seuraukset. Teoksessa: Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 90-93.
![]() |
KUVA 1. |
Traumaattisten kokemusten pitkäaikaisia seurauksia esiintyy usein niillä, jotka eivät saa ammattimaista apua trauman jälkeen. Voi olla, että trauman kokenut henkilö on saanut kriisi ensiapua, mutta sen jälkeen ei ole saanut ammattimaista psykososiaalista tukea ja apua. Apua on kuitenkin saatettu hakea lähiomaisilta, mutta ei aina heiltäkään. Tällöin on mahdollista kärsiä pitkäaikaisista seurauksista. Seuraukset ovat kytköksissä traumaattisen tapahtuman luonteeseen.
On tehty tutkimuksia, jotka keskittyvät psyykkisten ja somaattisten oireiden pitkäkestoiseen esiintymiseen. Järkyttävän traumaattisen tapahtuman ja kokemuksen käsittely saattaa kestää puoli vuotta. Mikäli tapahtumalla on suuria vaikutuksia sen kokeneen henkilön elämään voi toipuminen kestää vuosia. Joskus kokonaisvaltaista toipumista ei voida taata tai saavuttaa. Käsittely saattaa olla vajavaista, jos luottamusta ei synny käsittelyyn osallistujien välillä. Käsittely ei etene yhtä tehokkaasti ja tällöin myös käsittely aika saattaa venyä. Toipumista saattaa taas häiritä oma asennoituminen toipumiseen. Jotkut henkilöt eivät vain yksinkertaisesti halua toipua, joten erot toipumisessa on suuret. Osa henkilöistä voi toipua vuodessa, koska on hyväksynyt toipumisen ja sen prosessin. Osa henkilöistä taas ei toivu koskaan, koska ei koe toipumisen tarvetta tai ei pysty käymään prosessia kokonaisvaltaisesti läpi. (Saari 2013)
Traumaattisten tapahtumien seuraukset näkyvät usein henkilön arkipäivässä. Seuraukset yleensä näkyvät ihmissuhteissa, joko niiden laadussa tai puutteessa. Osalla esiintyy myös vaikeuksia perhe-elämässä. Traumaattinen tapahtuma vaikuttaa myöskin työkykyyn. Tämä näkyy esimerkiksi työpaikan vaihtamisessa tai vaikeuksina työelämässä yleensäkin. Työpaikalla haasteena saattaa olla työhön sopeutuminen tai lisääntyneet poissaolot, jotka saattavat johtaa erottamiseen. Koska trauman seuraukset vaikuttavat joka päiväiseen toimimiseen ja kanssa käyntiin, on vaikeaa päästä takaisin elämään kiinni. Elämän ollessa hankalaa saattaa henkilö kärsiä lisäksi traumaperäisen stressihäiriön oireista.
![]() |
KUVA 2. |
Noin 30-40% ei pysty käsitellä traumaperäistä tapahtumaa itse. Tämä osoittaa, että ammattimainen psykologinen tuki on todella tärkeää. Seurauksena ovat edellisessä kappaleessa käsitellyt ihmissuhde ja työelämän ongelmat ja haasteet. Ajatellaan, että aika auttaa käsittelemään asioita ja siksi heille annetaan aikaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana reaktiot ja oireet vähenevät huomattavasti silloin, kun trauman käsittelyprosessi on käynnissä, mutta puolen vuoden jälkeen parantumista ei juurikaan tapahdu. Tämän takia trauman käsittely ja työstäminen on tärkeää heti trauman jälkeen, jotta säästytään pitkäaikaisilta seurauksilta ja haitoilta. (Saari 2013)
Suomessa kriisityö on laadukasta. Laadukkaan siitä tekee varhaiset interventiot eli kriisityön vaihe, jossa kokemusta käsitellään syvällisesti käymällä läpi ajatuksia ja tunteita. Varhainen interventio ehkäisee juurikin traumaattisen tapahtuman pitkäaikaisia seurauksia. Suomessa on myös hyvää se, että psyykkistä ensiapua antaa usein siihen koulutettu ammatti-ihminen. Muissa maissa psyykkisen ensiavun annon hoitaa lähtökohtaisesti vapaaehtoiset tai vähemmän koulutusta saaneet henkilöt, esimerkiksi sairaanhoitaja, jolla ei ole erillistä koulutusta psyykkisen ensiavun antoon. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että trauman kokeneen henkilön luokse mennään välittömästi, vaikkei kokemusta olisikaan. (Niskanen 2017)
Mistä on kyse?
• Henkinen ensiapu tulee tarpeeseen kriisitilanteessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi onnettomuus tai läheisen kuolema. Alla Suomen punaisen ristin henkisen ensiavun neuvot auttajalle.
• Käyttäydy rauhallisesti.
• Puhu loukkaantuneelle.
• Kuuntele häntä.
• Pysy autettavan luona, älä jätä häntä yksin.
• Pidä huolta, kosketa.
• Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee.
• Pidä uteliaat loitolla.
(Punainen risti)
Henkinen ensiapu. Punainen risti. Verkkodokumentti. https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/henkinen-ensiapu. Luettu 15.12.2017.
KUVA 1. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://www.e-psikiyatri.com/turkiye-nin-ilk-bagimlilik-danismanligi-ve-rehabilitasyon-programi-acildi-62154.
KUVA 2. [Viitattu 15.12.2017]. Saatavilla: https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160623120307.htm.
Niskanen, Mika 2017. Jokainen voi antaa psyykkistä ensiapua – "Aluksi lohduttavia sanoja ei ole olemassa". Yle Uutiset. Verkkodokumentti. Päivitetty 10.1.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9378626. Luettu 15.12.2017.
Saari, Salli 2013. Traumaattisten kokemusten pitkäaikaiset seuraukset. Teoksessa: Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 90-93.
Hyvä ja selkeä teksti! Kirjoitus etenee loogisesti kertoen ensin trauman käsittelystä, konkreettisista oireista arkipäivässä ja lopulta auttamismenetelmistä. Lopussa oleva "Mistä kyse?" -lista konkretisoi hyvin, kuinka toimia kyseisenlaisessa tilanteessa! :)
VastaaPoista