Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2017.

Psykometriikka

Psykologia – psykometriikka KUVA 1. Psykometriikka on psykologiaan kuuluva tieteenala. Psykometriikka käyttää apunaan matematiikkaa ja tilastotiedettä psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen, kuten esimerkiksi kykyjen ja luonteenpiirteiden mittaamiseen. Psykometriikan tarkoituksena on kehittää erilaisia kokeita ja kyselyitä, joiden avulla pystytään mittaamaan ja havainnollistamaan psykologisia ominaisuuksia. Mittaaminen tapahtuu valitsemalla joukko muuttujia. Mitata voi hyödyntäen erilaisia asteikoita. o Luokitusasteikkoa käytettään, kun halutaan mitata jotain minkä voi sijoittaa tiettyyn luokkaan. Esimerkiksi luokitteluasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan luokitella ominaisuuksia (sukupuoli). Ominaisuuden on sijoituttava tiettyyn luokkaan (mies, nainen tai muu sukupuolinen). o Järjestysasteikkoa käytetään, kun halutaan sijoittaa mitatut tulokset järjestykseen. Esimeriksi järjestysasteikkoa voidaan käyttää, kun halutaan järjestää ominaisuudet (älykkyysosamäärä...

Traumaattisten kokemusten pitkäaikaiset seuraukset

Kriisipsykologia – traumaattisten kokemusten pitkäaikaiset seuraukset KUVA 1. Traumaattisten kokemusten pitkäaikaisia seurauksia esiintyy usein niillä, jotka eivät saa ammattimaista apua trauman jälkeen. Voi olla, että trauman kokenut henkilö on saanut kriisi ensiapua, mutta sen jälkeen ei ole saanut ammattimaista psykososiaalista tukea ja apua. Apua on kuitenkin saatettu hakea lähiomaisilta, mutta ei aina heiltäkään. Tällöin on mahdollista kärsiä pitkäaikaisista seurauksista. Seuraukset ovat kytköksissä traumaattisen tapahtuman luonteeseen. On tehty tutkimuksia, jotka keskittyvät psyykkisten ja somaattisten oireiden pitkäkestoiseen esiintymiseen. Järkyttävän traumaattisen tapahtuman ja kokemuksen käsittely saattaa kestää puoli vuotta. Mikäli tapahtumalla on suuria vaikutuksia sen kokeneen henkilön elämään voi toipuminen kestää vuosia. Joskus kokonaisvaltaista toipumista ei voida taata tai saavuttaa. Käsittely saattaa olla vajavaista, jos luottamusta ei synny käsittelyyn osa...

Varhainen vuorovaikutus

Kehityspsykologia – varhainen vuorovaikutus KUVA 1. Vastasyntynyt on valmis vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Vastasyntyneen kykyjä ja tarpeita ei pidä jättää huomioimatta. Varhainen vuorovaikutus on heti syntymän jälkeen erittäin tärkeää, koska lapsi tuntee nopeasti mieltymystä ympäröiviin ihmisiin. Puhutaan niin sanotusti leimautumisesta, jolla tarkoitetaan molemminpuolista kiintymystä ja läheisyyden kaipuuta. Varhaisella vuorovaikutuksella on myös merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhäisempään kehittymiseen ja etenkin psyykkiseen kehitykseen. Negatiiviset kokemuksen vauvana saattavat jopa aiheuttaa muutoksia aivoissa, sekä niiden toiminnassa ja rakenteessa. Mikäli vanhemmat eivät pysty vuorovaikutukseen vauvan kanssa on tärkeää, että hoitohenkilökunta pyrkii siitä huolimatta vauvan kanssa vuorovaikutukseen. (Hermanson 2012)   KUVA 2. Vastasyntyneelle vauvalle varhaisin vuorovaikutus kyky syntyy noin kuukauden ikäisenä. Ensimmäinen varhainen vuorovaiku...

Aikmofobia

Aikmofobia eli terävien esineiden sairaalloinen pelko.   KUVA 1. Fobia yksistään tarkoittaa, jonkun asian suunnatonta pelkoa, joka saattaa lamauttaa hetkellisesti elimistön toiminnan, kuten liikkumiskyvyn. Fobiat ovat kuitenkin melko yleisiä, eikä ole mahdotonta, että lähipiirissä on foobikkoja. Aikmofoobikko pelkää esimerkiksi veitsiä tai neuloja. Neuloja pelkäävän henkilön hoito terveydenhuollossa saattaa olla hyvinkin haastavaa ja joskus jopa hankalaa.  Fobiat ovat melko yleisiä, varsinkin aikmofobia. Fobiat ovat mielenterveyden häiriöiksi luettavia pelkotiloja. Pelot ovatkin yleensä kuviteltuja epärealistisia vaaratiloja, kuten esimerkiksi, että terveydenhoitaja pistäisi rokotuksen luuhun. Mikä teoriassa on mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä tapahtua oikeasti.    KUVA 2. Neulafobiasta kärsivät saattavat fobian takia välttää rokotusten ja verikokeiden ottamista, joka vaikuttaa suhteellisen paljon elämään ja terveyteen, sekä sen...

Bulimia

Syönkö elääkseni vai elänkö syödäkseni?   KUVA 1. Bulimia, kun ruoka hallitsee elämää. Bulimiaa sairastavalla henkilöllä on vääristynyt kuva itsestään ja kehostaan. Tämän takia bulimia on mielenterveyden sairaus, jolla on merkittävät fyysiset seuraukset. Bulimia on syömishäiriö ja toisin sanottuna ahmimishäiriö. Bulimiaa sairastavalla on pakonomaisia ahmimiskohtauksia. Kohtauksien aikana henkilö ahmii ruokaa huimia määriä ja hetken kuluttua syömisen lopettamisen jälkeen käy oksentamassa ruuan tai poistaa sen jotenkin muuten kehosta. Bulimian takana on usein henkisiä ongelmia, kuten lihomisen pelko tai huono-olo, jonka haluaa turruttaa. Bulimiaa yritetään usein peitellä ympärillä olevilta ihmisiltä, sillä ahmiminen ja suurien määrien syöminen aiheuttaa häpeää. Samaan aikaan oma minä-kuva on vääristynyt ja tarvitsee apua sairauteen.   KUVA 2. Bulimia esiintyy siis suurien ruoka määrien syömisenä lyhyessä ajassa. Ruuan syöminen tuo hyvän olon tunteen hetkell...

Opioidikorvaushoito

Huumeriippuvuus. Ei parannuskeinoa. TARUA. KUVA 1. Opioidikorvaushoito on ainoa näyttöön perustuva hoitomuoto, joka vieroittaa käyttäjänsä huumeista. Se auttaa huumeriippuvaisia kuntoutumaan ja ohjaa päihteettömyyteen. Jos edellä mainitut eivät tietyistä syistä, kuten sitoutumisesta, onnistu ainakin korvaushoito vähentää haittoja joita huumeet aiheuttavat. Opioidikorvaushoito vähentää tai estää haittoja. Esimerkiksi opioidikorvaushoidon takia laittomien opioidien käyttö vähenee tai loppuu kokonaan. Suonensisäisien pistosten ja yliannostusten riski vähenee tai riskit häviää, kun käyttö loppuu. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta opioidihoidolla on merkittävä osa, sillä korvaushoito vähentää rikollisuutta, kun huumeita ei enää tarvitse hankkia katukaupasta. Hoidon piiriin liittyminen on usein vaikeaa riippuvaiselle, sillä yleensä tiedossa on rankka ja pitkäkin hoitoprosessi. Yleensä hoitoon hakeutuminen on ohjattua, mutta osa riippuvaisista myös kyllästyy itse tilanteeseens...

Bipolaarihäiriö

Maanis-depressiivisyys nykyisin kaksisuuntainen mielialahäiriö   KUVA 1. Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö eli maanis-depressiivisyys on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, usein myös periytyvä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön aiheuttamana henkilö sairastaa masennusta ja maniajaksoja. Periaatteessa kaksisuuntainen mielialahäiriö ei juurikaan eroa masennuksesta, kun puhutaan oireista. Ainoa erottava tekijä näiden kahden välillä on, että kaksisuuntainen mielialahäiriö kestää yleensä vähemmän aikaa. Masennus- ja maniajaksot eivät ole siis yhtä pitkiä kuin ”normaali” masennuksessa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla esiintyy kuitenkin suhteessa useammin psykoottisia tiloja, sekä ajatusten ja liikkeiden hidastumista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus jaksot ovat usein huomattavasti pidempi kestoisia kuin maniajaksot. Tämän kaltaisen masennuksen hoitoon ei aina auta lääkkeellinen hoito vaan enemmän apua on tiiviistä ja tukevasta psykoterap...

Skitsofrenia

Mikä on skitsofrenia, mikä altistaa sille, miten tunnistan sen. Mikä on skitsofrenia? Skitsofrenia on vakava psykiatrinen sairaus, johon löytyy hoitokeino. Skitsofrenia todetaan yleensä nuorena ja nuorilla onkin enemmän skitsofreniaan kuuluvia oireita. Vanhetessa skitsofrenian oireiden esiintyminen harvenee, sillä sairautta voi oppia hallitsemaan ja siihen on lääkitys. Suomessa noin prosentilla on skitsofrenia. Skitsofrenian oireita ovat yleisimmin harhaluulot ja aistiharhat, jotka aiheuttavat erilaisia pelkoja ja pelkotiloja. Tunnilla käynyt kokemusasiantuntija kertoi, että hänen tyttärellään harhaluulot esiintyvät ensimmäistä kertaa kalman hajuna, tytär siis tunsi haisevansa kuolemalta. Näin ei kuitenkaan ollut vaan kyseinen tunne johtui harhaluulosta. Aistiharhat voivat olla esimerkiksi erilaisia näköharhoja tai kuuloharhoja. Lisäksi skitsofrenialle ominaisia ”oireita” ovat hajanainen puhe ja niin sanottu outo käyttäytyminen, johon lukeutuvat motorinen jäykkyys, kiihtyneis...